Ehitusalane kirjandus

Alvar Aalto Architect – Paimio Sanatorium 1929 – 33. Volume 5

Paimion arkkitehtuurikilpailu oli käännekohta Alvar Aallon arkkitehdin uralle. Eläytyessään potilaan, ”pienen ihmisen”, näkökulmasta sairaalan toimintaan Aalto tuli luoneeksi uudenlaisen humaanin lähestymistavan arkkitehtuuriin, jota hän sovelsi myös myöhemmissä suunnittelutöissään.

Paimion parantola oli heti valmistuttuaan kansainvälinen menestys, joka loi perustan Alvar Aallon maineelle yhtenä maailman merkittävimmistä moderneista arkkitehdeista. Teppo Jokisen avausartikkeli johdattaa tutustumiskierrokselle Paimioon. Yli 80 vuotta vanhaa parantolaa on laajennettu ja korjattu moneen kertaan toimintojen muuttuessa. Aallon toimisto vastasi korjauksista Elissa Aallon kuolemaan 1994 saakka, minkä jälkeen korjauksista on vastannut LPR -arkkitehdit. Arkkitehti Ola Laihon yhteenveto korjauksista näyttää Paimion tilanteen ennen sairaalatoiminnan loppua vuonna 2013.
Ainutlaatuisen arkkitehtuurin lisäksi Paimio tunnetaan hienoista sisustusratkaisuistaan. Kaarina Mikonranta kertoo Paimion sisustuksesta ja huonekaluista. Ajan ihanteiden mukaan Aallon Paimioon suunnittelemat huonekalut ja sisustuksen yksityiskohdat olivat ”anonyymiä” tehdastuotantoa, mutta niitä leimaa käytännöllisyyden ohella kauneus.

Tuberkuloosi oli 1900-luvun alkupuolella mittava maailmanlaajuinen terveysongelma, jota yritettiin ratkaista parantoloita rakentamalla. Arno Forsius kertoo tuberkuloosin vaiheista 1900-luvun alun Suomessa. Anne Marie Châtelet ja Jean-Bernard Cremnitzer kuvaavat eurooppalaista parantolarakentamista 1860-luvulta 1920-luvulle. Kirjan lopussa Arne Hästesko ja Karin Hallas-Murula esittelevät kohteita, joita Aallon toimisto suunnitteli samanaikaisesti Paimion parantolan kanssa sekä myöhemmin parantolan alueelle.