Räjäytys- ja louhintatöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2018
Kirja sisältää räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644 /2011, muutos 484/2016) turvallisuutta koskevat toimintaohjeet pykäläkohtaisesti. Asetus (644 /2011) tuli voimaan 1.7.2011 ja asetusmuutos (484/2016) 1.9.2016 alkaen. Asetukset on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Asetus (644 /2011) kattaa myös kaivoksia koskevan räjäytys- ja louhintatyön. Tämän lisäksi voimaan ovat tulleet 1.9.2016 alkaen panostajalaki (423/2016) ja valtioneuvoston asetus panostajien pätevyysasiakirjoista (458/2016). Rakentamisen räjäytys- ja louhintatyössä on noudatettava myös rakennustyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta (205/2009). Tällöin rakennustyön turvallisuusvelvoitteista huolehtiminen kuuluu rakennuttajalle (esim. turvallisuuskoordinaattori), suunnittelijoille, päätoteuttajalle, työntekijöille sekä itsenäisille työnsuorittajille. Rakennustyöpaikalla samanaikaisesti toimivien urakoitsijoiden on päätoteuttajan johdolla tehtävä yhteistyötä vaarojen torjumiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Näiden lisäksi jokaisen on myös omalta kohdaltaan noudatettava lainsäädännön asettamia vaatimuksia.
Kirjan pykäläkohtaisissa ohjeissa on korostettu turvallisuussuunnittelua, vaarojen ennalta ehkäisyä sekä räjäytys- ja louhintatyön turvallisia työmenetelmiä. Pykäläkohtaisissa ohjeissa annetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi turvallisuussuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan, olosuhteiden huomioonottamiseen, järjestelypiirroksen ja räjäytyssuunnitelman laadintaan ja toteuttamiseen sekä yhteydenpitoon ja valvontaan. Tämän lisäksi kirjassa kerrotaan räjäytystyön tekijän ja -johtajan pätevyysvaatimuksista ja velvollisuuksista.
Kirjassa on hyviä käytännön esimerkkejä räjäytyssuunnitelman tekemisestä sekä siitä, miten räjäytystyön johtaja huolehtii suunnitelman teon lisäksi myös sen toteutumisesta. Kirjassa esitetään yksityiskohtaisia ohjeita räjäytys- ja louhintatyön turvallisista työmenetelmistä, kuten esimerkiksi: räjähteiden säilytyksestä työpaikalla, räjähteiden kirjanpidosta, poraamisesta, panostamisesta, peittämisestä, räjäyttämisestä, räjähdysvaaran estämisestä, rusnauksesta ja lujituksesta. Kirjassa on myös hyväksi osoittautuneita käytäntöjä seuraavista räjäytystöihin liittyvistä asioista: valaistus, palovaaralliset aineet, ilmanvaihto, pelastautumisen järjestäminen, kulkutie ja kulkureitti, paloturvallisuus, vedessä louhinta, kaivostyön henkilöstötilat ja vakavan vaaran ilmoitus.
Kirjan liitteessä on yksityiskohtaiset turvallisuus- ja työtekniset ohjeet. Mukana on 19 räjäytystyössä sattuneen vakavan tapaturman oikeustapausten kuvaukset ja oikeuden päätökset.
Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644 /2011, muutos 484/2016) pykäläkohtainen sisältö on seuraava: 1 § Soveltamisala, 2 § Määritelmät, 3 § Turvallisuussuunnitelma, 4 § Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta, 5 § Räjäytyssuunnitelma, 6 § Yhteydenpito ja valvonta, 7 § Räjäytystyön tekijä, 8 § Räjäytystyön johtaja, 9 § Räjähteiden käyttäminen, 10 § Olosuhteiden huomioon ottaminen, 11 § Räjähteiden säilytys työpaikalla, 12 § Räjähteiden kirjanpito, 13 § Poraaminen, 14 § Panostaminen, 15 § Peittäminen, 16 § Räjäyttäminen, 17 § Toimenpiteet räjäytyksen jälkeen, 18 § Rusnaus ja lujitus, 19 § Valaistus, 20 § Palovaaralliset aineet, 21 § Ilmanvaihto, 22 § Räjähdysvaaran estäminen, 23 § Pelastautumisen järjestäminen, 24 § Järjestelypiirrokset,25 § Kulkutie ja kulkureitti, 26 § Paloturvallisuus, 27 § Vedessä louhinta, 28 § Henkilöstötila kaivostyössä, 29 § Tehosteräjäytykset, 30 § Ilmoitus vakavasta vaarasta ja 31 § Voimaantulo.